Yllätysten vuosi

Projektien ensimmäinen yhteinen toimintavuosi (09/19-06/20) oli tapahtumarikkaampi kuin mitä osasimme odottaa. Ensimmäisen puoli vuotta meni rakentaessa taidetyöpajan ja etsivän työn yhteistä toimintamallia Aurinkorannikolle. Teimme paljon kenttätyötä tutustuen alueella asuviin nuoriin ja nuorten parissa toimiviin muihin yhteistyötahoihin. Aloitimme neljä erilaista toiminnallista ryhmää (liikunta ja hyvinvointi, espanjan kieli, avoimien ovien toiminta ja radioryhmä) sekä kuukausittaiset retket. Jonkin verran teimme myös yksilö- ja perhetyötä nuorten kanssa. Maaliskuussa Covid-19 pandemia laittoi hetkessä kaiken kodin ulkopuolella tapahtuvan toiminnan katkolle pariksi kuukaudeksi ja meidän työ siirtyi etänä tapahtuvaan ryhmätoimintaan ja yhteydenpitoon. Pandemian aikana pidimme uutena some- ja verkostoitumiskoulutuksen etänä ja rajoitusten helpotuttua ennen juhannusta järjestimme PT Riinan kanssa kaupunkivaelluksen.

Aurinkorannikko oli vuodenvaihteessa paljon näkyvillä eri medioissa, niin fiktiivissä sarjoissa kuin dokumenteissä ja henkilöhaastatteluissa. Rannikon nuorista on kuulunut erilaisia käsityksiä, jotka voivat johtaa virheellisiin yleistyksiin. Esimerkiksi suomenkieliset työmahdollisuudet olivat 2010-luvun alkupuolella epävarmemmat kuin nyt. Työntekijöistä johttumattomista syistä, joissain firmoissa jäi palkat maksamatta, työntekijöitä kohdeltiin huonosti tai työolot eivät muuten olleet hyinvointia tukevia. Tällä hetkellä rannikolta löytyy useita luotettavia työnantajia ja työolot ovat vähintään kohtuullisia. Joissain paikoissa halutaan jopa erityisesti panostaa työntekijöiden hyvinvointiin esimerkiksi järjestämällä yhteistä tekeistä ja antamalla tukea elämän muihin osa-alueisiin.

Virheellisiä yleistyksiä tulee aikaperspektiivin lisäksi myös yksittäisistä tapauksista. Kodittomat ja / tai paljon päihteitä käyttävät nuoret olivat esillä esimerkiksi Marja Kurikan Kuolema auringossa -dokumentissa. Aihe on sen osalta vaikea, että se vaatii katsojalta kontekstin ymmärtämistä. Mielestäni on tärkeää tuoda esille erilaisia elämäntilanteita. Rannikon kautta kulkee paljon huumeita ja sen myötä erilaisia rikollisjengejä. Päihteet ovat edullisia ja saatavuus on hyvää. Jos on valmiiksi viehättynyt päihtäisiin tai niiden avulla itselääkitään pahaa oloa, on täällä riskit ajautua vaarallisiin tilanteisiin johtuen päihteiden käytöstä tai niihin liittyvistä oheisilmiöistä. Kuitenkin suurelle osalle nuorista päihteet eivät näytä olevan merkittävä osa elämää eikä niistä seuraa erityisiä ongelmia.

Tilastotietoa Aurinkorannikon suomalaisista on vähän ja määrät perustuvat arvioihin. On tärkeä selvittää nuorten erilaiset elämäntilanteet, jotta tarjottavat palvelut voidaan kohdistaa oikeaikaisesti ja nuorten tarpeisiin sopivalla tavalla. Toimintavuoden aikana meidän yksi tavoite on ollut varsianaisen kohtaamistyön lisäksi selvittää keitä ovat Arurinkorannikolla asuvat suomalaisnuoret (15-30-vuotiaat) ja millä tavalla heidän hyvinvointia ja osallisuutta voidaan tukea. Keräsimme vuodenvaihteessa anonyymillä 5-sivuisella kyselyllä tietoa nuorista. Saimme mahtavat 62 vastausta eri yhteisöissä vaikuttavilta 18-30-vuotiailta nuorilta. Iso kiitos kaikille vastanneille! Teemme kaikkemme, että saamme tulokset myös näkyville. Työn kautta olemme vuoden aikana kohdanneet noin 200 eri nuorta, joista toimintaamme on osallistunut reilu 50 nuorta. Määrä on suuri verrattuna alueen nuorten määrään ja pandemiasta aiheutuneisiin rajoituksiin. Tarkemmat tulokset julkaisemme syksyn aikana. Nuorten palvelujärjestelmään suuntautuneena sosiaalipoliitikkona minulle on ollut henkilökohtaisesti erityisen kiinnostavaa kehittää menetelmiä ja verata niitä sekä palvelujärjestelmän rakenteita maiden välillä. Muutama mielenkiintoinen havainto on tulossa tuloksien yhteyteen!

Tulevana lukuvuotena jatketaan fyysisesti siihen mihin jäimme keväällä, mutta olemme valmiudessa tilanteen vaatiessa toteuttamaan etätoimintaa. Liikuntakurssi ja radioryhmä starttaavat elokuun lopussa ja nuorten avoimien ovien toiminta alkaa 21.8 perjantaisin Pacosin tuvalla klo 18-21. Syksyllä on luvassa muun muassa suosittu espanjan kielen alkeiskurssi yhteistyössä Sofia-opiston kanssa sekä kuukausittaiset retket lähialueille. Vielä ehtii esittää toiveita muista teemoista! Ryhmätoiminnan lisäksi minä ja tuleva työparini teemme edelleen yksilö- ja perhetapaamisia. Meihin voi olla yhteydessä oli asia kuinka pieni tai iso tahansa. Meidän kanssa voi pohtia tulevaisuuden suunnitelmia, toimimme kuuntelijoina, etsimme yhdessä vastauksia kysymyksiin tai tarpeeseen sopivia muita palveluita. Voimme myös yhdessä aloitta kuntoilun ja nuoret saavat kauttamme ilmaiseksi ravinto- ja kunto-ohjelman.

Uusi toimintavuosi tuo muutoksia myös virtuaaliseen toimintaan. Meidän uudet kotisivut on nyt julkaistu! Uusi pohja mahdollistaa kätevämmin koota yhteen tulevat tapahtumat ja ryhmät, blogin, uutiset, erilaiset yhteydenottotavat ja keskustelufoorumi. Käy tutustumassa uusiin sivuihin osoitteessa http://www.aurinkorannikonnuoret.com. Tämä bogi siirtyy samalla uuteen osoitteeseen.

Iloa ja valoa alkavaan syksyn!

Yhteisöpedagogiopiskelija pohtii mitä käy yhteisöllisyydelle karanteenikriisissä

Edellisessä tekstissä yhteisöpedagogiopiskelija Hanna kertoi oman työharjoittelujakson alusta Espanjassa, jossa jo parin viikon päästä hänen ja poikansa saavuttua maahan julistettiin hätätila ja ulkonaliikkumiskielto. Nyt Hanna jatkaa pohtimista siitä, mitä käy yhteisöllisyydelle tässä tilanteessa.

Nuorten Taidetyöpajan sekä Etsivän nuorisotyön projektien lähitapaamiset ovat keskeytettynä toistaiseksi, kuten lähes kaikki muukin työ ja liikkuminen, tämän globaalin pandemian kriisissä. Tulevan yhteisöpedagogin ajatuksissa käy mietteitä, mitä seurauksia yhteisöllisyydelle tällainen kriisi tuo tullessaan? Karanteenit ja ulkonaliikkumiskiellot saavat yhteisöllisyyden puutteen näkymään ja tuntumaan konkreettisesti. Sosiaalinen media ja etäyhteydet eivät korvaa todellisen ja läsnäolevan yhteisön tuomaa positiivista vaikutusta elämälle. Kriisit tulevat yleensä aina yllättäen, ja ne luovat epävarmuutta sekä turvattomuutta, kuten tämäkin pandemiatapaus on saanut aikaiseksi. Toiset pelkäävät, toiset eivät ota tosissaan ja osa käsittelee asiaa huumorin kautta. Näinhän me ihmiset toimimme, luonnollisesti.

Miten yhteisöllisyyden puuttuminen tulee näkymään arjessa ja mitä siitä seuraa yksilöille? Entä yhteisöille? Kuinka jaksavat yksin asuvat, kun kaikki kontaktit muiden ihmisten kanssa ovat rajattu? Tuleeko perheisiin lisäystä yhdeksän kuukauden päästä? Vai saako erotilastot uudet ennätyslukemat? Harrastukset on peruttu, nuorten ja lasten koulut on keskeytetty, työ- ja kouluyhteisöt on asetettu uuteen tilanteeseen etätöiden muodossa, vanhemmat ylikuormittuvat yrittäessään antaa kotiopetusta lapsilleen säätäen samalla etätöitään, iäkkäämpi väki pelkää tai odottaa koronan vievän hengen. Entäpä pienyrittäjien, politiikan, liikenteen ja ekonomian solmut? Haasteita on varmasti kaikilla. Tässä laajuudessaan ennen kokematon pandemiakaranteeni digitaalisessa ajassa on uusi ilmiö, jonka seurauksia yhteisöllisyydelle voimme kai vain arvailla.

Yhteisöllisyys tulee esille nyt erilaisin tavoin

YouTube, TikTok ja Instagram pursuavat uusia videoita, mitä ihmeellisimpiä juttuja, konsertteja, huutoja tai pelejä parvekkeilla. Ystävien kertoman mukaan poliisit järjestävät Fuengirolan kaduilla diskoja valoilla ja antavat taputuksia lukuisille parvekkeillaan oleville ihmisille. Toisaalla taas annetaan ylistystä haastavimmassa asemassa olevalle hoitohenkilökunnalle. Lapset laulavat kuorossa onnitteluja niille, jotka eivät voi juhlia nyt pitää. WhatsApp koulu-, työ- ja harrastusyhteisöjen ryhmät täyttyivät epidemia uutisoinneista, vitseistä ja pohdinnasta, vähintään kaksilukuisina numeroina sinissä pallukoissa puhelimeni näytöllä.

Useat elävät oman perheyhteisönsä keskellä nyt niin tiiviisti, että kriisiaika tuo varmasti perheisiin suunnattoman paljon lisähaasteita, mutta myös sitä kauan odotettua yhteistä aikaa. Hallitsemattomuuden tunne kriisissä on kaikille sama, mutta voimme silti vaikuttaa muun muassa arjen rutiinien järjestymiseen ja kontaktien ylläpitoon, joka tuo tunnetta siitä, että hallitsemme edes jotain. Tilanne koskettaa jokaisen elämää. Vertaistuki on edelleen lähellä digitaalisesti, erilaisten ryhmien ja yhteisöjen keskellä. Olipa kyseessä sitten perhe-, koulu-, harrastus- tai ystäväyhteisö. Epävarmuutta tästä tilanteesta ei voida poistaa, mutta sitä voidaan yhteisön tuen kanssa oppia käsittelemään paremmin.

”Sosiaalinen media kriiseissä tarjoaa mahdollisuuden moninaiselle viestinnälle. Parhaimmillaan sen kautta voidaan luoda turvallisuuden- ja läsnäolontunnetta epävarmuuden keskelle” (Korpiola, 2011.

Onko epidemiakaranteenikriisi vasta se juttu, jonka kautta me ymmärrämme ja huomaamme kunnolla yhteisöjen merkityksen ja tärkeyden? Kuten tiedämme, yhteisöissä oleminen ja niihin kuuluminen on ihmiselle luonnollista. Kun yhteisö on hyvä, eli tarpeeksi tuttu ja turvallinen, on niissä tilaa jakaa elämän eri asioita. Kuten tulla kuulluksi, ymmärretyksi, saada elämään erilaisia näkemyksiä, viisauksia, huumoria, kokemuksia, elämyksiä, oppia, turvaa, iloa, rakkautta ja kosketusta halauksin, tai vaikka painien, tietysti yhteisön luonteesta riippuen.

Yleensä yhteisö jakaa jonkin saman aihealueen, jonka takia ne ovat alun perin muodostuneet. Näiden kautta ihminen kokee myös hallitsevansa elämäänsä, tekemällä sitä mistä tykkää. Luulen, että tämä kriisi tuo meitä kaikkia globaalisti yhteisöllisemmiksi, koska taistelemme kaikki samaa vihollista vastaan. Huomaan sen nyt selkeästi, kun olen Suomen ulkopuolella, ja tilanne on samalla tavalla kaikkia koskettava niin täällä kuin siellä.

Kuvituskuva

Kriisissä Espanjassa

Kuten tiedämme Covid -19 pandemia on aiheuttanut ympäri maailmaa kuolonuhreja, ja se leviää nopeasti ja salakavalasti. Maailman terveysjärjestön sivuilta voi seurata vallitsevaa tilannetta. Kahden viimeisen kuukauden aikana tapaukset ovat kaksinkertaistuneet ja hallitusten rajoitukset tiukentuneet huomattavasti, kuten jokainen on sen saanut omalla kohdallaan kokea, halusipa tai ei.

Tämä taitaa olla laajin ja vaikuttavin globaali pandemiakriisi mitä oman sukupolvemme kohdalla on ollut. Muiden epidemioiden aikana rajoitukset eivät ole olleet näin tiukkoja. Tämä ottaa oman aikansa ja veronsa, eikä taida maailma enää olla samanlainen tämän kriisin jälkeen.Varmasti seuraukset vaativat vielä jokaisen, niin yrityksen kuin yksilön kohdalla jälkipuintia, kun vain olemme ensin eläneet tarpeeksi kauas tilanteesta.

Kuulun siihen kategoriaan ihmisistä, joka ei ota yleensä uutisia tarpeeksi vakavasti. Tästä epidemiasta tuli poikkeus, kun olen käynyt kaupassakin maskin ja kumihanskojen kanssa. Espanjassa rajat ovat tiukat, ja poliisi sekä naapurit valvovat kaduilla ulkonaliikkumiskiellon toteutumista. Ensimmäisellä kauppareissulla en kuitenkaan törmännyt poliiseihin, mutta toisella kerralla poliisit olivat kaupan pihassa seuraamassa tilannetta, eivätkä antaneet kahden ihmisen mennä yhtä aikaa kappaan. Sakkoja ei onneksi kuitenkaan tullut, vaikka autossa oli kaksi ihmistä. Lähimmässä ruokakaupassa, apteekissa, terveysasioilla, kriittisillä aloilla töissä sekä lemmikkien ulkoilutuksen turvin voi kuitenkin liikkua hetkellisesti.

Loppuuko tämä?

Parhaimmillaan epävarmuuden keskellä sosiaalisen median kautta tulleen turvallisuuden ja läsnäolontunteen kautta jaksaa siis jatkaa eloaan päivä kerrallaan. Eihän tämä loputtomiin kestä, niin kuin ei muutkaan pandemiat ennen koronaa ole kestäneet. Esimerkiksi Syyrian sodan ihmiset tänä päivänä ja meitä edeltänyt sukupolvi ovat lähteneet kodeistaan ilman tietoa paluusta, ja nyt meidät lukitaan koteihimme kuukaudeksi tai kahdeksi. ”Kyllä me tästä selvitään”, sanoi eräs meemi samankaltaisen vertauksen jälkeen.

Tämä erikoinen uusi elämäntilanne antaa meille nyt mahdollisuuden kokea monenlaisia mullistuksia. Tämän jälkeen me ehkä näemme vielä selkeämmin yhteisöjen merkityksen ja tärkeyden. Jos katsomme tilannetta positiivisesti, niin voisimmeko iloiten ottaa vastaan tämän introvertin aikamme, toiset nauttien ja toiset kärsien? Tämän jälkeen toivottavasti voimme palata takaisin rakkaisiin yhteisöihimme tai luoda uusia, entistäkin kiitollisempina. Aika näyttää mitkä ovat todelliset seuraukset, jos olemme kaksi kuukautta ilman muita ihmiskontakteja, tai pelkästään perheen tai asuinkumppanien kesken. Meidän on kai uudelleen opeteltava yhteisöllisyyden rohkeus ja avoimuus. Onko meidän voitettava pelkomme ihmisten kohtaamisessa? Myös ilman pelkoa tartunnasta. Aika näyttää miten käy. Onneksi ihminen on hyvin sopeutuvainen olento.

Kuvituskuva

Olen erittäin iloinen siitä, että voin jatkaa harjoitteluani näin etätöiden muodossa. Odotan mielenkiinnolla tulevien viikkojen tuotoksia. ”Päivä kerrallaan”, taitaa olla nyt ajankohtaisimpia sanontoja.

Vertaistukevin ja voimauttavin terveisin Espanjasta

Hanna Joosia
hanna.joosia@humak.fi
Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK)
yhteisöpedagogi opiskelija, Jyväskylä
Instagram @mamandaflyer

Vapauden hetkiä harrastusreissulta ennen karanteenia

Hieman erilainen kansainvälinen harjoittelu

Yhteisöpedagogiksi opiskelevan mietteitä
kriisin ja alkaneen työharjoittelujakson
keskeltä Espanjasta

Kuva otettu Pacosin tuvalta, K-15 nuorteniltojen ensikerralta, joka ennätti kokoontua kerran ennen rajoitusten voimaantuloa.

Harkassa maalis- ja huhtikuun ajan

Harjoitteluni Jyväskylän Nuorten Taidetyöpajan nuorten toiminnassa Fuengirolassa oli tuskin päässyt alkuunsa, kun maailmalle julistettiin 11.maaliskuuta Covid -19 pandemia. Lähtiessämme Suomesta helmikuun lopulla, minulla ei ollut ajatustakaan mihin epidemia kriisi olikaan menossa ja millaiseen tilanteeseen se toi. Ennätin olla mukana tutustumassa työhön lähes kahden viikon ajan, eli yhtä pitkään, kun alkanut ulkonaliikkumiskielto on julistettu kestäväksi. Hyvin todennäköisesti ja mahdollisesti se jatkuu vielä paljon pidempäänkin. Olen kuitenkin päättänyt jäädä tänne odottelemaan tilanteen rauhoittumista.

Toiminta on ollut monipuolista sisältäen nuorteniltojen ja kansainvälisen retken suunnittelua, markkinointia, etätöinä erilaisten asioiden selvittelyä, viikkopalavereita, peli-iltoja, liikunnan ohjausta sekä espanjan kurssia, johon en valitettavasti vielä päässyt osallistumaan. Suunniteltu kansainvälinen vaellusretkikin jouduttiin tietysti perumaan, tai ainakin siirtämään myöhemmälle. Se oli harmittava pettymys meille kaikille retken suunnittelijoille.

Kuvassa vaellusreitit Mijas vuorella, joka sijaitsee noin 7 km päässä Fuengirolasta.
Reitin lähtöpisteet tarkistettu yhdessä suunnitteluporukan kanssa. @Mijas

Toimintaan osallistumiseen toi lisähaasteita 9-vuotiaan lapseni kotiopetuksen järjestäminen päivittäin, puolentunnin matka töihin (työpäivä pidentyi siis tunnilla) sekä kulttuurishokin, kielen vaihtumisen ja tulkkina olemisen aiheuttamien tunnehässäköiden selvitteleminen. Kaikesta huolimatta taisimme selvitä niistä ihan hyvin, kunnes tämä uusi epidemiahysteriahässäkkä jo alkoi.

Kotona vuorilla

Asumme siis Fuengirolasta noin 20 kilometriä vuorille päin, ystäväperheen luona, josta on tullut meille kuin oma perhe. Täällä on hyvä hengittää raitista vuoristoilmaa, ja näin ulkonaliikkumiskiellon aikana on myös mahdollisuus mennä ulos, toiseen huoneeseen tai terassille ottamaan omaa aikaa ja kuuntelemaan lintujen lauluja. Sanoisin, että voin täällä paremmin kuin samanlaisessa karanteenitilanteessa kotona, pienessä kaksiossamme Jyväskylässä. Täällä kun tuo aurinkokin antoi D-vitamiinista yliannostuksensa paistamalla yli kaksi viikkoa putkeen. Suomalaiselle se on hieman erilainen maaliskuu! Nyt vain sitten jännitetään, miten tämä viiden ihmisen yhteiselo saman katon alla seuraavien karanteeniviikkojen aikana onnistuu. Yhdestä viikosta on jo selvitty ja pilvet sekä ajoittainen kevätsade viilentävät sopivasti tunteita. 😉

Iltapäiväkävelyllä perheen kanssa, kylämme La Mairenan naapurustossa.

Nuoret keskiössä

Olen erittäin iloinen siitä, että voin jatkaa harjoitteluani näin etätöiden muodossa. Jyväskylän Nuorten Taidetyöpajan sekä Tampereen Silta-Valmennusyhdistyksen (Etsivän nuorisotyön pilotti) työt jatkuvat liikkumiskieltojen aikana suunnittelun, raportointien ja tilastointien muodossa sekä tietysti etäyhteyksinä nuorten kanssa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pätee vieläkin, joten nyt oma osuuteni on keskittyä enemmän suunnittelu- ja raportointipuoleen. Odotan mielenkiinnolla tulevien viikkojen tuotoksia. Nyt kun vielä saisi itsensä käynnistettyä etätyöntekoon tehokkaasti, mutta otetaan kuitenkin oma aikamme muutokselle… Kaikkeen pitää totutella.

Hanna Joosia

hanna.joosia@humak.fi
Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK)
yhteisöpedagogi opiskelija
Jyväskylä, Finland
Instagram @mamandaflyer

Opiskelu Aurinkorannikolla

Fuengirolassa on mahdollista olla opiskelijana monellakin tapaa. Espanjan kielen hallitsevalle mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta me keskitymme nyt opiskeluvaihtoehtoihin, joissa pärjää suomella, englannilla tai espanjan alkeilla. Meidän projekteissa mukana ollut sosionomiopiskelija Laura kertoi jo oman tarinansa opintoihin kuuluvassa työharjoittelussa olemisesta ja antoi siihen liittyviä vinkkejä täällä.

Katri puolestaan oli opiskeluaikanaan vaihdossa Malagan yliopistossa.

Vaihto oli Erasmus+ -ohjelman vaihto, jonka kautta voi lähteä Erasmus -apurahan ja suomalaisen opintotuen turvin opiskelemaan yhdeksi tai kahdeksi lukukaudeksi johonkin eurooppalaiseen yliopistoon. Ainakin omassa oppilaitoksessani, Jyväskylän yliopistossa, vaihtoon lähtemiseen kannustettiin opiskelijoita jo opintojen alkuvaiheesta lähtien. Yliopisto järjesti myös useampia kansainvälistymis- tai vaihtoinfoja ennen vaihtojen hakuaikoja. Infoissa sai tietoa siitä, miten ja mihin aikoihin vaihtoon voi hakea, miten vaihto on taloudellisesti mahdollista (erasmus -apuraha ja opintoraha) ja monia muita käytännön ohjeita. Myös oman oppilaitoksen kansainväliset palvelut neuvovat ja informoivat ulkomaanvaihdosta kiinnostuneita opiskelijoita. Rohkeasti siis vain pyytämään infoa, jos vaihtoon lähtö opiskelijana kiinnostaa!

Opiskelemaan Malagaan!

Mahdollisia vaihtokohteita tutkailtuani päätin hakea vaihtoon Malagan yliopistoon, sillä olin opiskellut hiukan espanjan kieltä (tasoni oli tuolloin A2), ja tottakai kaunis sää ja Espanjan kulttuuri kiinnostivat minua kaikin puolin.

Malagan yliopisto

  • yli 30 000 tutkinto-opiskelijaa
  • kaksi kampusta (Teatinos ja El Ejido Malagan keskustassa)
  • Monitieteinen: taiteiden-, luonnontieteiden-, viestinnän-, kasvatustieteen-, terveystieteiden-, lääketieteen-, kauppatieteen-, taloustieteen-, lakitieteen-, yhteiskuntatieteiden-, humanististen tieteiden-, matkailun ja psykologian ja tiedekunnat sekä teknillinen korkeakoulu
  • oppiaineita sairaanhoidosta ja tietojärjestelmätieteistä filosofiaan ja taidehistoriaan
Filosofian ja kielten laitos Malagan yliopistolla

Ajattelin, että teen vaihdossa joitakin Malagan yliopiston tarjoamia kursseja, mutta myös etäopintoina omia kurssejani Suomeen. Opintotuen saaminen ei riipu siitä, tekeekö vaaditut opintopisteet oman- vai vaihtoyliopiston kursseina. Sain omalta oppilaitokseltani varmistuksen vaihtoon hyväksymisestä jo keväällä, ja Malagan yliopistolta varmistuksen kesän 2018 aikana. Tässä menetin ensin malttini, ja kyselin jo kesäkuussa Malagan yliopiston kansainvälisestä toimistosta, miten on, milloin voin ilmoittautua Malagan yliopistoon syyslukukaudeksi 2018, mutta tuolloin sain pyynnön odottaa rauhassa ohjeita, jotka tulivat lopulta heinäkuussa. Espanjassa yliopiston lukukausirytmi on erilainen kuin Suomessa: syyslukukausi alkaa lokakuussa ja jatkuu vielä joululoman jälkeen helmikuuhun saakka. Toki tässäkin oli oikeasti jouston varaa, sillä monen vaihto-opiskelijan piti lähteä jo tammikuussa kotimaahansa. Erään kurssin opettaja järjesti vaihto-opiskelijoita varten aiemman lopputentin.

Malagan yliopisto järjesti vaihtoon tulleille aluksi kahden viikon maksullisen espanjan kielen kurssin. Kielikurssi oli jännittävä, mutta hyvä tapa aloittaa muihin vaihto-opiskelijoihin tutustuminen. Kielikurssilla meidät (monta sataa ulkomaista opiskelijaa) jaettiin pienempiin ryhmiin espanjan tasotestin mukaan. Eri tasoisia ryhmiä oli aivan nollatasolta pitkälle edistyneisiin. Ei siis hätää, kaikki eivät todellakaan osanneet espanjaa, vaikka olivatkin valinneet vaihtokohteeksi Malagan! Aivan iloisesti mukana pärjäsivät koko vaihdon ajan sellaisetkin, jotka eivät olleet ikinä opiskelleet espanjaa, ja joilla myös englannin kieli oli vasta alussa.

Kielikurssin päätyttyä alkoivat ”varsinaiset” yliopiston kurssit. Malagassa lukukausi siis käynnistyi vasta lokakuussa. Vaikka ainakin Malagan yliopisto ”pelottelee” vaihto-opiskelijoille tarkoitetussa infossa, että englanninkielisiä kursseja on niukasti, ja että espanjaa olisi hyvä osata jo ainakin keskinkertaisesti, todellisuudessa englanninkielisiä kursseja löytyy kyllä, jos ei odota, että voi opiskella ainoastaan oman pääaineen mukaisia kursseja. Suomalaisena vaihto-opiskelijana etu on siinä, että Suomessa yliopisto ei määrää, että ulkomailla suoritetun kurssin täytyy täysin vastata jotakin kurssia kotimaassa. Myöskään tarkkoja oppiainerajoja ei ole, eli itse yhteiskuntatieteen opiskelijana olisin saanut valita vaikkapa matkailun kursseja. Pystyin siis itse valitsemaan minua kiinnostavia kursseja englanniksi ja espanjaksi opetettuna. Valitsin filosofiaa, sosiologiaa ja englannin kieltä (espanjaksi opetettuna!). Kurssit olivat pääpiirteittäin samanlaisia, kuin mihin olin Suomessa tottunut. Opettaja luennoi, opiskelijat kuuntelivat, välillä käytiin ryhmissä keskustelua, tehtiin ryhmätyö, kurssin päätyttyä oli tentti kurssilla käydyistä aiheista. Poikkeus oli filosofian kurssi, jonka tein. Siellä opiskelijoiden tuli valmistella essee ja esitys jostakin valitsemastaan aiheesta, joka sopi kurssin teemaan. Joka kurssin aluksi annettiin kuitenkin selkeä info, mitä kurssin suorittaminen vaatii, joten kukaan ei varmasti joudu yllättäen jonkinlaiseen suulliseen tenttiin koko ryhmän eteen!

Oma viikkoaikatauluni oli Malagan yliopiston kurssien suhteen väljä: maanantait ja perjantait vapaita. Noina päivinä tein etäkursseja Suomeen tai lähdin reissuille. Päivät, jolloin olin yliopistolla Malagassa, tuntuivat pitkiltä, koska päivän viimeinen luento alkoi vasta puoli viiden aikaan. Kampus tyhjenee ainakin Malagassa vasta illalla. Suomessa olin itse tottunut hieman aikaisempaan luentorytmiin, vaikka eivät kai iltaluennot Suomessakaan täysin tavattomia ole.

Muita käytännön asioita vaihto-opiskelijana

Kesällä ennen vaihtoon lähtöä tutkin kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja Malagassa, mutta päädyin aloittamaan Espanjassa olon tuttujeni kautta löytyneestä asunnosta Fuengirolassa. Vaihdon alkuosan matkasin siis Malagaan useana päivänä viikossa junalla, jonka perään minun piti vielä ottaa bussi tai metro päästäkseni yliopistolle. Sittemmin kyllästyin pitkään matkaan, ja etsin ja löysin asunnon Malagasta, idealista.es -sivulta. Hintataso on Malagassa melko korkea, mutta oma huoneeni jaetussa asunnossa, suoraan metropysäkin vieressä maksoi kuukaudessa 350 euroa, sisältäen veden, sähkön, nettiyhteyden ja oman kylpyhuoneen. Asunnon sain sopimalla asunnon välittäjän kanssa, että tulen katsomaan huonetta paikan päälle. Tapaamisella sitten sovimme, että muutan kyseiseen huoneeseen. Vuokranantaja ei puhunut sanaakaan englantia, mutta oli silti ystävällinen, vaikken itse osannut tuolloin espanjaksi paljon muuta sanoa kuin että tykkään, kyllä, milloin voin muuttaa tänne? Teimme myös selkeän vuokrasopimuksen, jonka luin ensin rauhassa google -kääntäjän ja espanjalaisen tuttuni avulla. Vuokranantaja itse asui asunnossa myös, mikä toisaalta oli hyvä, sillä hän myös kyseli menemisiäni ja tulemisiani. Joku siis hiukan huolehti. Toisaalta perinteinen kämppisasuminen ilman vuokranantajan läsnäoloa lienee rennompaa…

Vaihdon tarkoitus on toki kokeilla opiskelua ulkomailla, mutta kurssisuoritusten lisäksi mukaan lähtee arvokasta muuta elämänkokemusta ja usein hauskoja muistoja. Malagassa esimerkiksi ESN (Erasmus student network) järjestää vaihtoon tulleille monenlaista valmista ohjelmaa, liikuntaa ja edullisia retkiä, joilla voi viettää aikaa muiden vaihtareiden kanssa. Myös omatoiminen reissailu Espanjassa kannattaa 🙂

Yhteenvetona voisin siis sanoa, että vaihtoon lähteminen on suositeltavaa, jos yhtään siltä tuntuu, että haluaisi haastaa itseään ja huomata, että myös toisessa maassa on mahdollista pärjätä ja luoda omaa arkea. Ja mikäli Suomi-ikävä huolettaa, niin Malaga on hyvä vaihtokohde. Muihin suomalaisiin vaihto-opiskelijoihin en itse kampuksella törmännyt, mutta koko Aurinkorannikolla on kyllä muitakin suomalaisia!

Pari vinkkiä vaihtoon:

1. Hanki eurooppalainen sairaanhoitokortti Kelasta! Se kädessä julkisen terveydenhuollon käyttö esimerkiksi päivystykseen menoa vaativissa tilanteissa on sujuvampaa.

2. Älä kanna koko omaisuuttasi mukana. Pidä pankkikortin sijaan mukana käteistä. Taskuvarkauksia voi tapahtua. Kokemuksen syvällä rintaäänellä. Malagassa toki on suomen Espanjan suurlähetystön konsulaatti, jonka kautta voi tarvittaessa uusia passin. Konsuli myös auttaa ja ohjaa suomalaisia hätätilanteissa.

3. Villasukat mukaan! Pätenee kaikkeen asumiseen Espanjassa, sillä oman kokemukseni mukaan asunnot ovat vilpoisia.

Aurinkorannikolla on mahdollista olla etä– ja verkko-opiskelijana, jolloin usein riittää, että on tietokone ja nettiyhteys käytettävissä. Opintoja tarjotaan yksittäisistä kursseista opintokokonaisuuksiin ja tutkintoihin. Kannattaa tarkistaa mihin koulutuksiin saa Kelan opintotukea. Muita rahoitusvaihtoehtoja on kysyä mahdollisuudesta opiskella työttömyysetuudella. Aikuiskoulutukeen oikeutetut saavat tukea monipuolisemmin myös tutkinnon osiin, kuten avoimen yliopiston opintoihin.

Englanninkielisiä opintomahdollisuuksia ja linkkejä ajankohtaisiin kielikursseihin löytyy muun muassa Studentumin sivuilta. Aurinkorannikolla voi opiskella muun muassa graafista suunnittelua ja mediaa, sisustusarkkitehtuuria ja -suunnittelua sekä muoti- ja vaatesuunnittelua Marbellassa. Koulutus on maksullista.

Fuengirolassa toimii kolme yksityistä aikuisoppilaitosta, jossa opetus on suomeksi. Aurinkorannikon Matkaopaskoulun kevään hakuaika on nyt käynnissä ja seuraava kurssi pidetään 30.03.-22.05.2020.

Nordic Hair & Beauty Academy
ssa voi suorittaa hiusmuotoilija- sekä meikkaaja-maskeeraja alojen opintoviikot. Haku on päällä ympäri vuoden.

Sport Massage Institute of Finland, Hierojaopisto Espanjassa antaa vajaassa vuodessa valmiudet suorittaa hieronnan ammattitutkinnon. Karita on käynyt tämän koulun, joten tässä hieman omakohtaisia kokemuksia opiskelusta Fuengirolassa. Meidän luokalla oli 19 opiskelijaa ja ikähaitari oli noin 19-60-vuotta, yli 30-vuotiaita oli puolet. Kaikille löytyi suunnilleen oman ikäistä seuraa, mutta ainakin koko meidän ryhmä tuli hyvin toimeen keskenään. Koulutustausta ihmisillä oli toisen asteen koulutuksesta yliopistoon. Osa haki itselleen uutta ammattia, osalle koulutus toimi väylänä jatko-opintoihin ja. Itselleni opinnot toimivat aikaisempaa personal trainer -koulutusta vahvistavana tutkintona ja sain lisätietoa harrastukseeni. Uskon, että sosiaalialan työntekijänäkin on hyvä huomioida ihminen kokonaisvaltaisesti.

Opinnot ovat intensiivisiä ja vaativat aktiivista osallistumista. Koulupäivät olivat kuitenkin kohtuullisen pituisia, mielenkiintoisia ja saimme pitää pitkän joululoman. Syysväsymys ei iskenyt aurinkoisten päivien ansiosta ja lihasten kiinnityskohtien nimiä oli mukava opiskella esimerkiksi rannalla tai koulun sisäpihalla altaan ääressä. Karin opetus oli todella ammattitaitoista ja taitavasti suunniteltua.

Kannattaa käydä lukemassa lisää kokemuksia täältä, sivun lopussa Venja kuvaa hyvin opiskelijaelämää myös koulun ulkopuolella.

Elämä Fuengirolassa on pehmeä lasku ulkomaille vaikka ennen ei olisi paljoa matkustellutkaan tai kielitaito rajoittuisi vaikka pelkkään suomeen. Koulupäivien ulkopuolelle jää runsaasti vapaa-aikaa, ja Suuresta suomiyhteisöstä löytää varmasti kaltaisiaan kavereita. Halutessaan Fuengirolassa voi tuntea olevansa kuin pienessä Suomessa auringon alla. Toki myös paljon muuta Fuengirolasta ja sen lähistöltä löytyy. Omista ajanviettovalinnoista riippuen myös espanjan kieli ehtii mukavasti tarttua, jos hakeutuu paikallisten seuraan, ja omalla kohdallani vastaanotto oli varsin lämmin ja ystävällinen.

Suosittelen äärimmäisen lämpimästi jokaiselle seikkailunhaluiselle, elämässä suuntaa etsivälle, alanvaihtajalle, kaamosvihaajalle ja kaikille asiaa harkitseville tätä koulukokemusta, josta aivan varmasti jää paljon käteen!

Töihin Fuengirolaan?

Fuengirolassa ja lähialueilla suomenkieliset työmahdollisuudet ovat olleet jatkuvassa kasvussa ja ne tarjoavat yhä useammalle suomalaiselle nuorelle mahdollisuuden ansioihin ja sitä kautta asumiseen Aurinkorannikolla. Palvelukeskusten myynti ja -asiakaspalvelutyöt työllistävät suurta osaa alueella suomeksi työskentelevää. Merkittäviä työllistäjiä ovat myös baarit ja ravintolat sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelut. Osa suomalaisista työllistää itsensä yrittäjänä.

Seuraavaksi esittelemme alueen työmahdollisuuksia ja alle 30-vuotiaana tänne tulleiden erilaisia uratarinoita. Henkilöhaastateltujen nimet muutettu.

Yleisin ja helppo tapa aloittaa työt Aurinkorannikolla on hakea työpaikkaa palvelukeskusten erilaisista työtehtävistä. Puhelinmyyntiyritysten siirtyessä Fuengirolaan oli joukossa myös vähemmän luotettavia toimijoita ja kuten mediassakin on näkynyt, jotkut nuoret joutuivat hankaluuksiin, koska palkkoja ei maksettu. Tällä hetkellä tilanne näyttää ihan toiselle ja työpaikkoja löytyy luotettavilta toimijoilta. Työntekijöiden yhteiseen toimintaan ja hyvinvointiin panostetaan esimerkiksi yhteisillä oleskelutiloilla ja yhteistyöllä hyvinvointipalveluiden työntekijöiden kanssa.

Kuva Baronan hyvinvointipäivältä

Myynti-, back office- ja asiakaspalvelutyötä voi etsiä muun muassa Baronan palvelukeskukselta, Staffpoint Aurinkorannikolta ja Myyntiavulta, Fuengirolassa ja lähialueilla on myös muita eri alojen työnantajia, joiden ilmoituksia kannattaa etsiä suomalaisista työnvälityssivuilta (kuten te-palvelut, duunitori.fi). Työpaikkoja Espanjasta sekä arvokkaita vinkkejä työnhakuun saat Duunia Espanjasta sivulta. Työhön liittyviä Facebook -ryhmiä ovat muun muassa Aurinkorannikon työpaikat ja Aurinkorannikon palvelut – ryhmästä voit löytää alueen yritysten kotisivuja.

Jos osaat hyvin espanjaa, ovat työllistymismahdollisuudet huomattavasti monipuolisempia. Myös ohjelmointia hallitsevalle voi töitä löytyä, myös ilman vaatimusta espanjankielen taidosta, vaikka moni yritys ilmoittaakin näistä töistä espanjankielisellä ilmoituksella. Turistialueilla asiakaspalvelutyöhön, kuten baareihin ja ravintoloihin voi päästä, jos englanti sujuu. Suomalaiskeskittymissä, kuten Los Bolichesissa löytyy paljon erilaisia suomalaisten käyttämiä palveluita, joihin on mahdollista työllistyä huonommallakin kielitaidolla. Toki suosittelemme opiskelmaan kieliä aktiivisesti.

Työpaikkoja löytyy myös suomalaisten lasten ja nuorten parista. Kuvassa Aurinkorannikon nuorten yhteistyöverkoston jäseniä.

Yksi vaihtoehto on perustaa yritys tai toiminimi (autonomo). Siihen liittyvä byrokratia kannatta ulkoistaa ammattilaiselle, jos omat tiedot ja kielitaito eivät ole riittäviä. Suomalaisalueella omaa baaria pyörittänyt Vesa kehoittaa varautumaan pitkiin työpäiviin, yllättäviin menoihin ja hiljaisiin kausiin. Baareihin muodostuu vakioasiakaskunta, mutta osittaisen vaihtuuvuden takia täytyy jatkuvasti mainostaa toimintaa lomalaisille ja uusille asukkaille. Nuorille ja aloittaville yrittäjille on kuitenkin hyviä alennuksia pakollisista maksuista, jotka helpottavat alkutaivalta. Lue lisää Duunia Espanjasta sivun artikkelista.

Nuorena aikuisena Fuengirolaan muuttanut Minna suositteli etsimään työpaikkoja ravintoloiden kotisivuilta, sillä kaikki paikat eivät ole julkisessa haussa. Vielä parempi on, jos pääset paikan päälle tutustumaan alueeseen ja tapaamaan henkilökohtaisesti potenttiaalisia työnantajia. Hän itse varasi asunnon ensiksi muutamaksi kuukaudeksi ja työpaikan löydyttyä jäi asumaan Fuengirolaan pysyvästi.

Parikymppinen parturi-kampaaja Emma halusi opiskeluaikana lähteä ulkomaille suorittamaan työharjoittelua ja pääsi pari vuotta sitten Fuengirolaan kauneusalan liikkeeseen. Harjoittelu meni hyvin ja reipas ja sosiaalinen nuori nainen sai helposti ystäviä alueelta. Kesän jälkeen valmistuttuaan hän palasi takaisin samaan paikkaan, tällä kertaa omalla toiminimellä töitä tehden. Hänen mukaan toiminimellä tekeminen oli jopa yksinkertaisempaa Espanjassa kuin Suomessa, sillä siihen liittyvät maksut menevät säännöllisemmin.

Lainsäädännön muutoksen takia tällä hetkellä pääsee huonommin tekemään toiminimellä prosenttilaisena liikkeisiin töitä, joten vaihtoehtoina on perustaa oma liike tai mennä palkallisena töihin olemassa oleviin yrityksiin. Kasvavan kysynnän takia palkkatöitä löytyy kauneushoitoalalta suomenkielellä, vaikka kielitaito on iso plussa myös siellä.

Nämä pari nuorta naista ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten Fuengirolassa nuoret rakentavat normaalia elämää. Heidän neuvonsa tänne lähteville on:

1. Suunnittele etukäteen. Varaa asunto luotettavalta välittäjältä ja etsi työpaikkoja luotettavilta työnantajilta. Jos et pääse itse paikan päälle, kysele tutuilta tai Facebookin ryhmistä kokemuksia ja suosituksia. Jos Fuengirolan alue on sinulle vieras, käy ensin siellä lomalla ja tutustu ihmisiin.

2. Asuntojen hinnat ovat kalliit suhteessa palkkoihin, joten harkitse myös kimppakämpissä asumista. Muuten elämiseen liittyvät kulut ovat edullisempia.

3. Mene rohkeasti eri paikkoihin tutustumaan ihmisiin. Heikommalla kielitaidolla ”suomibaareissa” tutustuu helposti muihin suomalaisiin nuoriin. Täällä ihmiset tapaavat toisiaan iltaisin ulkona pienissä ravintoloissa, vähän niin kuin Suomessa kahviloissa. Ravintoloihin voidaan mennä syömään, tapakselle tai kahville, eivätkä kaikki juo alkoholia. Ravintoloissa oleminen ei itsestään lisää alkoholin kulutusta, mutta jos jo Suomessa ollessa on taipumusta päihteiden runsaaseen käyttöön, kannattaa harkita muitakin paikkoja tutustua ihmisiin.

4. Etsi mielekkäitä harrastuksia. Harrastusten kautta tutustuu myös eri maalaisiin ihmisiin.

Jos sinulle jäi kysyttävää tai haluat vaikka tulla tekemään yhdessä meidän kanssa CV:n, laita viestiä! Meidät saat kiinni sähköpostitse, soittamalla, WhatsApp -viestillä tai Facebookin tai IG:n kautta.

Karita: karita.snellman@siltavalmennus.fi, +358 40 628 9869, IG: karitaetti
Katri: katri.p.aho@jyvaskyla.fi, +34 643 19 83 45, IG: taidetyopajafuge
FB: Nuorten taidetyöpaja ja etsivä työ Fuengirola

CV ideoita ja pohjia Duunitorin sivuilta

Kuntoilijan paratiisirannikko

Fuengirolan alueelta löytyy omasta kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiville monipuolisia mahdollisuuksia niin lomalaisille kuin tänne pysyvästi asettuneille. Ensinnäkin rannikon mielyttävä ilmasto sopii lähes ympäri vuoden ulkoiluun kävellen tai pyörällä. Sadepäiviä on harvoin ja tiet eivät ole jäässä. Ainoastaan kesän helteet haittaavat ulkona tapahtuvaa hikiliikuntaa aurinkoiseen aikaan.

Rantakadulla kävely tarjoaa aluksi hienoja maisemia viikon lomalaisille, mutta pidemmän aikaa olevat tai uudestaan rannikolle tulevien kannattaa ottaa suunta läheisille vuorille. Vaellusreittejä löytyy kaiken kuntoisille ja tasoisille vaeltajille. Aluksi voi aloittaa vaeltamalla Mijas Puebloon. Jos omatoiminen suunnistus ei kiinnosta, voi matkan taittaa ryhmässä oppaan kanssa. Vaelluksia järjestää muun muassa Suomela.

Itse olen pari kertaa tehnyt paria tuntia kestävän iltalenkin Mijas Pueblon rengasreittiä pitkin. Olemme menneet autolla louhoksen luokse ja lähteneet siitä kipuamaan polkua pitkin ylös ja kiertäneet vastapäivää palaten takaisin alas kylään. Reitti on kohtalaisen helppo, mutta liukkaiden kivien vuoksi suosittelen hyviä kenkiä ja perusterveyttä.

Vaativimmille vaeltajille löytyy varmasti haasteita Aurinkorannikolta. Facebookista löytyy ryhmä Maratonvaellukset, jossa kokeneen vaeltajan ohjauksella kierretään pienryhmänä erilaisia reittejä.

Kävelylenkkejen lisäksi rannoilla ja puistoissa on mahdollista pelata erilaisia pallopelejä ilmaiseksi. Monesta paikasta löytyy ulkokuntolaitteita, mutta vaativalle treenarille parhaat treenit tarjoaa kauppakeskus Miramarin viereinen puisto. Miramarin vieressä on myös kattava skeittipuisto ja sen alapuolella koripallokenttä.

Skeittiparkki ostoskeskus Miramarin vieressä

Kuntosaleja täällä on useita ja niihin saa ostaa käyntikertoja päivästä vuoteen. Isoimpien kuntosalien kertamaksu on noin 8-10 euroa, kuukausimaksu 30-40 euroa ja kuten Suomessa, mitä pidemmän ajan ostaa kerralla, sitä edullisempi on kuukausihinta. Itselläni on kokemusta Nuevo Estilo, Coliseo ja Altafit saleista. Muita isompia saleja Fuengirolan läheisyydessä on ainakin Solbeach, Synergym ja Gym Triple X. Myös Crossfit saleja on useita.

Oman kokemukseni mukaan paras sali tosibodareille ja muille lihastenmuokkaajille on Nueve Estilo Fuengirolan juna-aseman vieressä. Salilla käy keholajien aktiivikisaajia ja se on näyttänyt olevan myös suomalaisten kisaajien suosiossa. Sen sijaan, jos kuntosalilta etsit enemmän toiminnallisia vaihtoehtoja tai kiertoharjoitteluun sopivia laitteita, kannattaa suunnata jollekin toiselle salille. Salikulttuurin eroista voisin kirjoittaa vaikka kokonaisen artikkelin. Tällä kertaa kehoitan vain ottamaan yhteyttä, jos olet kiinnostunut aloittamaan kuntosaliharjoittelun Fuengirolassa ja haluat kuulla tai keskustella lisää aiheesta.

Ryhmäliikunnan ystäville vaihtoehtoja on laidasta laitaan. Suomenkielisiä liikuntatunteja tarjoavat muun muassa Sofia-opisto, Suomela, Studio MindBody (yoga & pilates) ja muutamat yksityiset ohjaajat kuten Riina Leppäkangas. Rullakiekkoa voi pelata Fuengirola Lionseissa ja katulätkää Los Bolichesissa Filip Bovin johdolla. Itsepuolustuslajeissa ohjausta saa suomeksi ainakin krav magaan (Camilla Lindström ja Ismo Ivakko).

Meidän projekteilla alkoi hyvinvointi- ja liikuntakurssi, jossa loppuvuoden aikana teemme rantatreeniä, kuntonyrkkeillään, tanssitaan, kokeillaan krav magaa, joogataan ja pelataan padelia. Alkuvuodesta jatketaan uudella kurssilla kokeillen näitä ja muita lajeja. Jos sinä haluat pitää meille näytetunnin jostain lajista, laita viestiä ja hintapyyntö.

Pimeän ja kylmän tulessa on vaikeampi saada itsensä lähtemään ulos ilman pakollista syytä. Tämän päivän liikuntakurssilla kävimme Riinan kehonpainotreeneissä rannalla. Ei näkynyt paria satunnaista lenkkeilijää lukuun ottamatta muita kuntoilijoita kuin meidän reipas seitsemän hengen ryhmä. Hyvä me ja kiitos Riinalle!

– Karita

Vamos – homma etenee!

Lokakuussa Zilta-tiimimme eli Nuorten taidetyöpaja ja Etsivä nuorisotyö Fuengirola on aloittanut nuorille suunnatut toiminnot. Viikko sitten maanantaina aloitimme espanjan alkeiskurssilla yhteistyössä Sofia-opiston kanssa. Kurssi kestää neljä viikkoa ja ryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa 60 minuuttia. Ilmoittautujia oli mahtavat 23, joista nyt muutama on joutunut jäämään pois.

Viime viikolla alkoi Zilta-illat Cafeteria & Restaurante Kardemummassa Los Bolichesin juna-aseman lähellä tiistaisin klo 17-20. Iltojen tarkoitus on tarjota kaikille noin 16-29-vuotiaille mukavaa yhteistä tekemistä, kahvittelua ja mahdollisuus hoitaa yhdessä asioita. Paikalla ovat tervetulleita ihan kaikki nuoret ja nuoret aikuiset vaikka vain käymään ilmaisella kahvilla ja tutustumassa meihin ja meidän toimintaan.

Kahdella ensimmäisellä kerralla ollemme pelanneet erilaisia korttipelejä, maalanneet, pohtineet yhdessä Fuengirolan alueen työmahdollisuuksia ja Jartsa on ohjannut kitaran soittoa, mikä on kuulostanut oikein hyvältä, aivan kuin ilmaiselta keikalta. Tämän viikon tiistaina saimme vieraaksi Kunigasidean Väinöväinön ja Kardemummassa laulettiin ja soitettiin yhdessä enemmän duoo ku sooloo.

Väinäväinö, Jartsa, Katri ja Laura

7.11 Torstaina käynnistyy liikunta- ja hyvinvointikurssi. Kurssilla käydään yhdessä tutustumassa erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin Fuengirolan alueella. Yhdessä harrastaminen on mukavaa ja samalla tsempataan toinen toisiamme. Kurssilla ei ole suorittamista vaan tavoitteena on liikunnan ilo ja hyvä olo. Suunnitelmissa on muun muassa helppoa vaellusta, lihashuoltoa, pelailua, kuntonyrkkeilyä ja toteutamme mahdollisuuksien mukaan osallistujien toiveita.

Ensi kuussa espanjan alkeiskurssin jälkeen alkaa espanjan etäkurssi, jossa voimme yhdessä kokoontua opiskelemaan espanjaa moodlekurssin kautta. Olemme myös suunnittelleet lähtevämme retkelle johonkin Andalucian hienoista kohteista. Samalla jatkamme tarpeen mukaan pop up -toimintaa sekä kenttätyötä jalkautuen paikkoihin, jossa nuoret viettävät aikaa. Sen jälkeen onkin jo joulukuu ja on aika paketoida projektin syyskausi ja valmistautua alkuvuoteen 2020.

Tervetuloa tutustumaan meihin tai mukaan toimintaan! Vinkkaa kaverillekin tai kutsu meidät järjestämään pop up -tapahtumia!

Bienvenida Laura!

undefined

Sosionomiopiskelija Laura saapui viime viikolla vahvistamaan tiimiämme kahdeksi kuukaudeksi. Seuraavaksi Laura pääsee itse kertomaan kuka on jo miten hän päätyi tänne.

Kuka olet ja mikä on koulutuksesi/työhistoriasi?

Olen Laura Soininen, 26-vuotias sosionomiopiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja tänne Fuengirolaan olen lennähtänyt Suomen syksyn keskeltä viikko sitten. Saavuin tänne suorittamaan opintoihini liittyvää työharjoittelua; ”virallisesti” olen harjoittelussa Taidetyöpajaprojektin alla, mutta kuten aiemmissa kirjoituksissa mainittua, tiedossa on tiivistä yhteistyötä etsivän työn pilottihankkeen etsivien nuorisotyöntekijöiden kanssa Fuengirolan nuorten hyväksi!

Taustallani on myös lähihoitajan opinnot ja alalle valmistuin 2014. Siitä lähtien olen työskennellyt pääosin fyysisesti vammautuneiden asiakkaiden parissa sekä mielenterveys- sekä päihdetyön kentällä eri-ikäisten asiakkaiden kanssa. Kokemusta on myös mm. vanhustyöstä ja kriisityöstä. Kotisuomessa arkeeni kuuluu töiden ja opintojen lisäksi monipuolisesti harrastuksia; agilitya, kuntoilua, valokuvausta ja luonnossa liikkumista.

Miksi Fuengirola? Oliko sinulla jotain ennakkoajatuksia ja miten valmistauduit saapumiseen?

En ollut aktiivisesti pohtinut lähteväni suorittamaan opintoja/harjoittelua ulkomaille, mutta oikeaan aikaan saapunut sähköposti sai minut ajattelemaan asiaa. Koulumme kautta tuli useille opiskeluryhmille samainen sähköposti, joka sisälsi infoa tästä projektista ja se sai mielenkiintoni heräämään.Kirjoittelin Katrille sähköpostia ja prosessi eteni pikkuhiljaa, alkukesästä lähtemiseni tänne varmistui. Eli lyhykäisyydessään; en lähtenyt siis niinkään juuri tämän alueen, vaan projektin perässä tänne.Päätökseen vaikutti myös se, että työskentelyyn on mahdollisuus suomeksi; espanjan kielitaitoa en itse (vielä ainakaan!) omaa.

Fuengirolasta minulla ei ollut suuresti ennakkotietoutta tai asenteita; aloitin perehtymisen alueeseen ja kulttuuriin vasta tämän kesän aikana. Lueskelin myös jonkun verran ihmisten kokemuksia täällä asumisesta ja seurailin erilaisia Facebook-ryhmiä Aurinkorannikolta. Projektin etenemisestä sain ennakkotietoa ennen saapumistani ja kävin myös perehtymässä Jyväskylän Taidetyöpajan toimintaan.

Mitä ajattelet nyt alueesta, onko jokin yllättänyt? Mitä toivot tältä ajalta Fuengirolassa?

Minut on yllättänyt suuri suomalaisten määrä; tiesin kyllä ennalta alueen suosion suomalaisten keskuudessa niin turisteina kuin asukkaina, mutta asia konkretisoitui tänne saapumiseni jälkeen hyvin nopeasti. Suomalaisten suosimat alueet on kieltämättä helppo täällä liikkuessaan erottaa, ja muutoinkin suomen kieltä saattaa kuulla muuallakin,niin junalla matkustaessa kuin ruokakaupassa asioidessa.

Paikoittain kuitenkin tuntuu, että ei pärjää englannillakaan, vaan hallussa täytyisi olla myös espanjan kieli. On tullut todettua se, että ainakin pidempiaikaiseen oleskelun kannalta espanjan kielitaito on olennaisen tärkeää ja perusasioistakin on varmasti hyötyä jo pitkälle. Paikalliset tuntuvat nopealla katsauksella olevan todella ystävällisiä ja uudet naapurit tervehtivät suuren hymyn kera. Odotan innolla, mitä opin ja tietyllä tavalla saan itselleni mukaan espanjalaisesta kulttuurista tänä aikana ja millaiseksi oma arki täällä kokonaisuudessaan hahmottuu. Toivon erilaisten kokemusten lisäksi tulevilta viikoilta projektityöskentelystä oppimista, nuorten kohtaamista ja yhdessä tekemisen meininkiä. Ja toki aurinkoisia päiviä!

Miten etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta voivat tukea nuorten osallisuutta ja hyvinvointia? Ketkä voivat osallistua toimintaan?

Suomessa molemmista on runsaasti hyviä kokemuksia ja ne ovat jo vakiinnuttaneet asemaansa suomalaisen nuorisotyön kentällä. Nuoruus ja varhaisaikuisuus voivat olla ja ovatkin haastavia elämänvaiheita jo itsessään, mutta etenkin vieraassa maassa ja kulttuurissa voi törmätä monenlaisiin tilanteisiin ja haasteisiin, vaikka suomalaisia Fuengirolassa paljon onkin.

Nuorten muuttoliike Aurinkorannikolle on kasvanut, ja itse ajattelen, että tällä alueellanuorisotyölle on tilausta. Toimintamme kautta nuorten on mahdollista löytää mielekästä tekemistä, oppia espanjan kieltä, tutustua uusiin ihmisiin ja saada myös tukea ja ohjausta esimerkiksi paikallisten palveluiden ja myös suomalaisen palveluverkoston suhteen.  Toiminta on kohdennettu 16-30 vuotiaille suomalaisille, ja toivottavasti mahdollisimman moni ajautuu kurkistamaan, mitä kaikkea saadaan yhdessä aikaiseksi!

Paikallisten ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen on rikkaus ja integroitumineen espanjalaiseen kulttuuriin on tärkeää etenkin pidemmän oleskelun vuoksi. Ajattelen kuitenkin myös niin, että varmasti moni nuori kaipaa ympärilleen myös muita suomalaisia; tyyppejä jotka ovat samanlailla eläneet Suomen loskaiset ja pimeät syksyt, mutta jakavat nyt arkeaan ja kokemuksiaan täällä Aurinkorannikolla.
Yksin ei kannata jäädä ja yhdessä seikkailu on aina mukavampaa!

Kartoitus – pohjan luominen pilotille

Etsivän nuorisotyön pilotti Fuengirolassa on alkanut syyskuussa kartoittamisvaiheella Nuorten taidetyöpajan Katrin avustuksella. Etsivän työn menetelmän ensimmäinen vaihe on eri keinoin hankkia tietoa kohdealueesta ja kohderyhmästä. Tietoinen kartoittaminen vaatii aluksi työntekijän mahdollisten aikaisempien kokeusten ja oletusten käsittelyä, jotta pystytään olemaan avoimia uudelle tiedolle.

Kartoittamisessa kerätään tietoa ensinnäkin tilastojen ja artikkelien kautta, toiseksi haastattelemalla alueella asuvia ja työskenteleviä eri-ikäisiä ihmisiä sekä nuorten kanssa työskenteleviä tahoja. Kolmanneksi jalkaudutaan eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina paikoille, jossa oletettavasti voi olla kohderyhmää. Ensin tutkitaan, sitten hutkitaan.

Omat aikaisemmat kokemukset ohjasivat tekemään katukartoitusta tietyissä paikoissa. Valitsimme paikoiksi Los Pacosin puistoalueen, Härän alueen, Miramarin ja myöhemmin käymme vielä rannoilla. Olen tehnyt aiemmin Tampereella etsivässä työssä kenttätyötä kaduilla yhteensä noin 8 vuotta. Pääsääntöisesti kaduilla hengaavat nuoret ovat alaikäisiä, mutta sieltä löytyy myös täysi-ikäisten nuorten porukoita.

Espanjassa ilmasto tarjoaa paremmat mahdollisuudet ulkona kokoontumiseen. Oletuksena oli, että joitain suomalaisia nuorisoporukoita voitaisiin tavoittaa kaduilta. Yllättävän vähän kuitenkin näemme nuorten porukoita hengailemassa katukartoituksen ajalla. Pari reipasta nuorta onneksi antoivat meille vahvistuksen siitä, mitä olimme päätelleet esimerkiksi Miramarin ympäristöstä kokoontumispaikkana. Mitä teemme tällä tiedolla?

Kartoituksen jälkeen valitaan ne paikat, jossa näyttää olevan eniten nuoria. Nuorille esittäydytään ja kerrotaan keitä olemme ja miten voimme olla heille hyödyksi. Nuoret puolestaan saavat kertoa itsestään ja elämästään juuri niin paljon tai vähän kuin itse sillä hetkellä haluavat. Jatkossa liikutaan säännöllisesti niillä paikoilla ja ollaan saatavilla, jos nuoret haluavat jutella kuulumisistaan tai tarvitsevat tukea johonkin asioihin. Etsivän työn yhtenä päätehtävänä on tuoda ajankohtaista tietoa nuorten tilanteista päättäjille ja koittaa vaikuttaa myös sitä kautta nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Suomalaisten tarkkoja määriä on vaikea nähdä tilastoista, joten tärkeä tietoa kootaan haastattelemalla alueella asuvia ihmisiä ja nuorten kanssa toimivia tahoja. Näitä tietoja käytetään hyväksi, kun suunnitellaan millaisille palveluille on tarvetta ja missä. Samalla selvitetään mitä on jo tarjolla sekä millaisella yhteistyöllä voisimme tukea toinen toisiamme, jotta saisimme mahdollisimman kattavasti helposti saatavia osallistumisen mahdollisuuksia ja tukea niin arkeen kuin pulmatilanteisiin.

Tärkein tiedonlähde mallin suunnitteluun on tietysti kohderyhmään kuuluvat nuoret. Tavoitteena on löytää mahdollisimman erilaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria ja nuoria aikuisia, kuulla heidän tarinoita Fuengirolaan tulemisesta ja tänne asettautumisesta sekä mitkä heidän toiveet ja tarpeet ovat tai olisivat olleet osallisuuden tukemiseksi. Emme etukäteen halua rajata kohderyhmää muuten kuin ikäryhmän kautta, sillä ihan kuka tahansa voi kokea tarvetta esimerkiksi mielekkäälle tekemiselle, sosiaaliselle verkostolle, kuuntelemiselle, yhdessä tarvittavien sote-palvelujen saamiseen tai vaikka asuntojen etsimiselle.

Tai tarvetta ihan jollekin muulle, mikä selviää meille sitä paremmin mitä enemmän pääsemme kohtaamaan ihmisiä. Jokainen kohtaaminen on tärkeä, kiitos jo nyt kaikille oman tarinansa kertoneelle!

Kuulemisiin ja kohtaamisiin,

Karita

Ps. Kiitos mahtavalle kenttäparille Katrille, joka toimi kuin vanha konkari

Keitä olemme ja mitä teemme?

Moi ja tervetuloa lukemaan blogiamme! Hola y Bienvenidos! Tässä kirjoituksessa kerromme Nuorten Taidetyöpajan ja Etsivän nuorisotyön pilotin taustoista ja työntekijöistä.

Etsivä nuorisotyö ja nuorten taidetyöpaja mistä on kyse?

2018 alkanut Nuorten taidetyöpaja Fuengirolassa sai nuorten palvelujen tiimiin vahvistusta, kun Tampereen seudulla toimiva Silta-Valmennusyhdistys ry sai 2019 syksyllä rahoituksen Etsivän nuorisotyön pilotointiin Fuengirolan alueella. Etsivän työn pilotin rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto / OKM.

Etsivän nuorisotyön pilotointi toimii tiiviissä yhteistyössä Nuorten Taidetyöpaja –projektin ja sen työntekijän kanssa. Molempien projektien kohderyhmää ovat noin 15-29-vuotiaat Fuengirolassa ja lähialueella asuvat suomalaisnuoret.

Nuorten Taidetyöpaja on Jyväskylässä kehittynyt, nyt jo vahva ja tunnettu toimija nuorisotyön kentällä. Eri teemoin pyörivillä pajoilla on Jyväskylässä vuosittain nykyään satoja nuoria yläkoulunsa päättäneistä kolmekymppisiin. Töissä pajoilla nuoria varten on nuorisonohjaajia, sosionomeja ja myös etsivän nuorisotyön ohjaajia. Pähkinänkuoressa Nuorten Taidetyöpaja tarjoaa sitä tarvitseville ja kaipaaville nuorille toimintaa ja tekemistä päiviin. Eri mittaisilla, eri teemaisilla pajajaksoilla pääsee oppimaan uusia taitoja myönteisessä, yhteisöllisessä ilmapiirissä. Samalla voi saada uusia ystäviä, uusia suuntia sekä potkua elämään!

Koska hyvä kannattaa laittaa kiertoon, on taidetyöpajan yhtenä tavoitteena myös kansainvälistyminen: nuorisotyö kuuluu nuorille heidän asuinpaikastaan ja taustastaan riippumatta. Nuorten taidetyöpaja on rantautunut Fuengirolaan keväällä 2018, jolloin alueella toimi ensimmäistä kertaa suomalaisvetoinen nuorten taidetyöpaja. Nuorten taidetyöpaja -projekti Fuengirolassa on Jyväskylän kaupungin toimintaa, ja projektin rahoittajana on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto.

Etsivä nuorisotyö on todettu olevan tehokas tapa tavoittaa nuoria ja tukea heidän yhteiskunnallista osallisuutta. Ammatillinen etsivä työ on matalan kynnyksen työmuoto, jossa tärkeimpiä periaatteita ovat luottamuksellinen suhde, kunnioittava kohtaaminen, vapaaehtoisuus ja jalkautuminen sinne, missä kohderyhmät ovat.  Etsivässä työssä ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti ihmisenä, ei ongelmien tai diagnoosien kautta. Tukea saa, on asia mikä tahansa kysymyksestä harrastusmahdollisuuksista vaikeisiin elämäntilanteisiin.

Etsivän nuorisotyön pilotin tarkoituksena on luoda sellainen etsivän työn malli, joka sopii paikan toimintakulttuuriin ja siellä asuvien ihmisten tarpeisiin. Pilotissa keskeistä on kerätä tietoa alueen asukkailta, nuorten kanssa toimivilta tahoilta ja erityisesti nuorilta itseltään kokemuksia asumisesta Aurinkorannikolla ja millaisista nuorisotyön toiminnoista olisi täällä hyötyä.

Yhteistä mallia etsitään etsivän nuorisotyön ja taidetyöpajan yhteistyönä – onhan kohderyhmä eli kaikenlaiset nuoret ja heidän hyvinvointinsa yhteinen molemmille. Etsivä nuorisotyö ja nuorten taidetyöpajatoiminta kulkevat luontevalla tavalla rinnakkain, koska molemmissa korostuu kunnioittava kohtaaminen ja myös nuoren oman näkökulman ja erilaisuuksien huomioiminen.

Nuorten taidetyöpaja Fuengirolassa on nuorille suunnattua ryhmämuotoista toimintaa ja tekemistä, jossa hyödynnetään taidetta ja luovuutta tekemisen välineinä. Työpajalle tullakseen ei tarvitse olla minkään alan taituri, halu kokeilla ja oppia yhdessä uutta riittää. Nuorten taidetyöpajalla kantava ajatus on, että kaikki nuoret ovat hyviä, osaavia ja taitavia omana itsenään.

Yksilötyön lisäksi etsivän työn tavoitteena on edistää yhteisöllistä hyvinvointia ja osallisuutta. Yhteistyössä nuorten taidetyöpajan kanssa alkaa lokakuussa ryhmä, joka tarjoaa nuorille ilmaista espanjankielen opetusta sekä tutustumista erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin rennossa ja kannustavassa porukassa. Haluatko mukaan? Laita viestiä!

Keitä olemme?

Nuorten taidetyöpajan ohjaajana toimii Katri Aho. Katri on tuore YTM, pääaineena sosiaalityö. Työkokemusta sote-alalta on kertynyt lasten-, nuorten- ja lapsiperheiden parista. Katri on aina harrastanut erilaista taiteilua, erityisesti tanssin ja kuvataiteilun muodossa. Myös ”yliopistoura” alkoi taidekasvatuksen opinnoilla.

Etsivässä nuorisotyön pilotissa on Karita Snellman. Karita on koulutukselta mm. YTM pääaineena sosiaalipolitiikka, sosionomi (YAMK) ja ammatillinen opettaja. Työkokemusta sote-alalta on lähes 20 vuotta. Karita aloitti etsivässä nuorisotyössä 2008 ja oli siinä välissä kaksi vuotta Tampereen yliopistolla tutkijana hankkeessa, jossa tutkittiin nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta Tesoman asuinalueella. Harrastuksina on kuntosali sekä anatomiaan, kuntoliikuntaan ja ravitsemukseen liittyvät opinnot.

Lisää tietoa Nuorten työpajatoiminnasta täältä ja Jyväskylän Nuorten Taidetyöpajatoiminnasta täältä!

Lisää tietoa Etsivästä nuorisotyöstä täältä ja Silta-valmennusyhdistyksestä täältä!